Paimio-akatemiassa 7.9.2017 luennoi Tuire Lähdesmäki

Syksyn ensimmäisessä Paimio-akatemiassa torstaina 8.9.2017 käsiteltiin epilepsian ja epilepsiaoireyhtymien vaikutusta lapsen kehitykseen. Luennoitsijana toimi lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri, VT ylilääkäri Tuire Lähdesmäki Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Yleiseöä oli pääasiassa lasten kuntoutuksen parissa työskenteleviä terveydenhuollon ammattihenkilöitä. 

Epileptinen kohtaus on aivojen sähköisen toiminnan ohimenevä häiriö, joka yksittäisenä voi tulla kenelle tahansa. Epilepsiasta puhutaan silloin, jos kohtauksia esiintyy toistuvasti ilman erityisiä kohtauksille altistavia tekijöitä. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, jonka vaikutukset lapsen kehitykseen voivat olla moninaiset. Taudin ilmaantuvuus lapsuudessa on nykytiedon mukaan 0,3%. Ns. hyvänlaatuinen epilepsiaoireyhtymä ei vaikuta merkittävästi lapsen kokonaiskehitykseen, mutta harvinaisempiin ja vaikeimpiin oireyhtymiin voi liittyä myös muita neurologisia oireita, jotka saattavat hidastaa tai pahimmillaan jopa pysäyttää lapsen kehityksen. Epilepsian varhainen toteaminen, hyvä lääketieteellinen hoito, ja lapsen kokonaiskehityksen tukeminen ovat tärkeitä epilepsian hyvän hoidon osia. 

Tuire Lähdesmäki perehdytti alustuksessaan kuulijat epileptisten kohtausten jaotteluun, ja korosti kohtauskuvauksen merkityksen tärkeyttä epilepsiatyypin määrityksessä ja taudin diagnostiikassa. Tämän pohjalta puolestaan voidaan suunnitella lääkehoitoa, joka on epilepsian hoidon kulmakivi. Vaikeissa epilepsiaoireyhtymissä, joissa sopivaa lääkehoitoa ei löydetä, hoitona käytetään myös yhä useammin ketogeenista ruokavaliota. Muita hoitomahdollisuuksia vaikeissa epilepsioissa ovat myös niin sanottu vagus-stimulaattori, jolla aktivoidaan autonomista hermostoa säätävää kiertäjähermoa. Myös epilepsiakirugialla on saavutettu hyviä tuloksia vaikeiden epilepsioiden hoidossa.

Pitkäkestoinen aivosähkötoiminnan häiriö alkaa hoitamattomana synnyttää aivoissa poikkeavia hermoverkkoja, jotka puolestaan ylläpitävät epileptistä toimintaa. Tuire Lähdesmäki korosti, että vaikean epilepsiaoireyhtymän ollessa kyseessä, lapsen hyvä kehitysennuste mahdollistuu vasta silloin, kun kohtaukset saadaan kuriin.

Tilaisuudessa virisi keskustelua erityisesti epilepsian taustalta mahdollisesti löytyvistä harvinaisista aineenvaihduntasairauksista, sekä näiden jäljille pääsemisestä geenitutkimuksen avulla.

Lasten epilepsian hoidossa noudatetaan kansallista Käypä hoitosuositusta, jota päivitetään aktiivisesti.

Teksti: Mari Saarinen

Kuvassa takana lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri, VT ylilääkäri Tuire Lähdesmäki Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. Edessä säätiön asiantuntijana mukana neuropsykologian erikoispsykologi (VET) Mari Saarinen.