Työmenetelmät

Ratkaisukeskeinen, asiakaslähtöinen ja voimavarasuuntautunut toimintatapamme korostaa vuorovaikutustaitoja ja kuntoutujan vahvuuksia. Konkreettisten tavoitteiden kautta luodaan lapselle ja perheelle onnistumisen tunteita ja uskoa tulevaisuuteen. Perhekuntoutuksen päämääränä on vahvistaa perheen omia voimavaroja.

Ryhmät kuntoutuksessa
Ryhmät ovat tärkeä osa perhekuntoutusta. Ryhmässä toimimalla lapset ja aikuiset saavat vertaistukea, uusia kokemuksia ja oivalluksia sekä uusia näkökulmia omaan tilanteeseen. Yhdessä toimimalla perheen sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot vahvistuvat ja kaikkien perheenjäsenten itsetuntemus vahvistuu myönteisten kokemusten kautta. Yhteisten toimintojen avulla myös vanhempien luottamus omiin kasvattajan taitoihin vahvistuu positiivisten kokemusten myötä, samalla lapsen tai nuoren taidot ja vahvuudet tulevat näkyviksi vanhemmille.

Perheiden ohjatut yhteiset toiminnat suunnitellaan siten, että kaikki kuntoutujat ja heidän omaisensa voivat osallistua niihin. Niiden tavoitteina on, että perheet saavat myönteisiä kokemuksia yhdessä toimimisesta sekä rohkeutta ja iloa toimia yhdessä. Perheiden yhteisten toimintojen avulla annetaan perheille mahdollisuus kokemusten jakamiseen ja vertaisuuden kokemiseen samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa. Perheiden yhteiset toiminnat voivat sisältää retkiä, ulkoilua, leikkimielisiä kilpailuja, liikunnallisia leikkejä ja pelejä sekä taidepajatoimintoja.

Perhekeskustelut
Keskustelu tähtää hyvään yhteistyösuhteeseen sekä perheenjäsenten toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen. Perhekeskustelujen kautta kuntoutuksen eri vaiheet nivoutuvat lapsen/nuoren ja perheen kokonaisvaltaiseksi kuntoutumiseksi. Perhe määrittelee itse tavoitteensa ja huomiota kiinnitetään siihen, mitä perheenjäsenet ovat itse saaneet aikaan ja missä he ovat onnistuneet. Parhaimmillaan keskustelu avaa ikkunan myönteiseen tulevaisuuteen.

Ohjatut vanhempainryhmät
Vanhempainryhmän tavoitteita ovat vanhempien kasvatustaitojen vahvistuminen, vanhempien tietoisuuksien lisääntyminen omista mahdollisuuksistaan lastensa kasvatuksessa ja tuen saaminen vertaisryhmältä. Vanhempainryhmän runkona käytetään kasvatus- ja ihmissuhdetaitojen periaateohjelmaa.

Lasten- ja nuortenryhmät
Lasten- ja nuortenryhmissä huomioidaan lasten yksilölliset tarpeet. Lapsilla on mahdollisuus leikin, askartelun, satujen, musiikin, retkien sekä seikkailun kautta saada monipuolisia elämyksiä ja jakaa onnistumisen kokemuksia. Lisäksi heillä on mahdollisuus tavata muita samankaltaisessa tilanteessa olevia lapsia ja harjoitella sosiaalisia taitoja.

Videoavusteinen vuorovaikutuksen ohjaus (VIG, Video Interaction Guidance)
Videoavusteinen vuorovaikutuksen ohjaus on intensiivinen ja lyhytkestoinen lapsen, nuoren ja perheen arkiympäristössä toteutuva työmuoto. Perhetyössä VIG:n käytön tavoitteena on mm. lapsen tai nuoren kasvun ja kehityksen tukeminen perheen yhteistyötaitojen kehittymisen myötä. Perheessä kuvattujen tilanteiden havainnointi yhdessä vanhempien kanssa vahvistaa lasten ja vanhempien välistä suhdetta, lisää vanhempien itseluottamusta ja lapsen tarpeiden huomioimista. VIG-ohjausta tehdään myös lasten, nuorten ja perheiden ryhmissä sekä työntekijöiden oman työn arviointiin ja kehittämiseen (lue lisää VIG-sivulta).

Toiminnalliset ja elämykselliset menetelmät
Esimerkiksi seikkailu, taidepajatoiminta, musiikki ja liikunta, ovat lapsen ja nuoren luonnollisia tapoja ilmaista itseään. Perheenjäsenten välinen vuorovaikutus paranee ja lapsen/nuoren myönteinen minäkuva vahvistuu. Toiminnallisten menetelmien avulla voidaan saada asioihin uusia näkökulmia ja käsitellä myös asioita, joista on vaikea puhua.

Theraplay® (terapeuttinen leikki)
Theraplay on menetelmä, joka tukee lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta ja antaa lapselle kokemuksia tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi. Tavoitteena on parantaa vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta kiintymyssuhteeseen pohjautuvan terapeuttisen leikin avulla. Terapiasessiot videoidaan. Videon katsominen antaa vanhemmille uudenlaisen mahdollisuuden tarkastella vuorovaikutusta, havaita konkreettisesti lapsen taitoja ja tarpeita ja saada uusia toimintatapoja arkeen.

Tarinasäveltäminen®
Tarinasäveltäminen perustuu lasten tarinoitten ja kertomusten sekä heille läheisten ja heitä kiinnostavien asioitten ja tapahtumien musiikilliseen ilmaisuun. Tarinasäveltämisen tavoitteena on auttaa lasta musiikin keinoin ilmaisemaan tunteitaan ja arjen kokemuksia. Onnistumisen elämykset ja kuulluksi tulemisen kokemukset kohottavat lapsen itsetuntoa ja tukevat lapsen tervettä kasvua.

Ohjattu arkitoimintojen harjoittelu
Perheet harjoittelevat arkipäivän rutiineihin liittyviä taitoja, esimerkiksi lasten ruokailutilanteita, päivärytmin noudattamista tai yhdessä olemista. Lapsen tai nuoren kanssa voidaan harjoitella myös itsenäistymistaitoja, esimerkiksi henkilökohtaista hygieniaa, oman huoneen siivoamista, kaupassa asioimista ja pyykinpesua.

Lapsen oppimistaitojen tukeminen
Myönteinen minäkuva on lapsen kasvulle ja kehitykselle tärkeää. On erityisen tärkeää luoda kuntoutujalle myönteinen kuva itsestään oppijana. Tätä kautta koulunkäynti- ja opiskelumotivaatio vahvistuvat ja kuntoutuja saa todelliset taitonsa paremmin käyttöön. Samalla selviytyminen sosiaalisissa tilanteissa paranee.

Palvelu- ja kuntoutusohjaus
Palveluohjaus tukee asiakasperheiden hyvää kuntoutumista ja arjessa selviytymistä. Tavoitteena on asuinpaikkakunnan peruspalvelujen ja verkostojen mahdollisimman hyvä sovittaminen perheen muuttuviin tarpeisiin ja tilanteisiin. Lapsi/nuori ja perhe saa tarvitsemansa tiedon sosiaaliturvasta ja palveluista. Palveluohjausta annetaan asiakkaille ryhmissä tai yksilöllisesti. Ohjausta voidaan antaa myös puhelimitse sekä asiakkaille että ammattihenkilöstölle.

Verkostoyhteistyö
Lapsen/nuoren ja perheen tueksi kootaan asiantuntija- ja läheisverkosto. Verkostossa määritellään perheen ja verkostoon kuuluvien vastuualueet ja tavoitteet. Verkosto seuraa ja arvioi kuntoutuksen edistymistä yhdessä perheen kanssa. Tavoitteena on pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti varmistaa kokonaisvaltainen kuntoutus.

Läheisneuvonpidon koolle kutsuminen
Läheisneuvonpidon tarkoituksena on saada perheen läheisten asiantuntemus käyttöön lapsen tai nuoren ja perheen tukemisessa sekä koota ja organisoida kaikki käytettävissä olevat palvelut ja tukimuodot lapsen/nuoren parhaaksi. Myös viranomaiset antavat asiantuntemuksensa läheisverkoston käyttöön. Läheisneuvonpidon koollekutsuja kartoittaa lapsen tai nuoren läheisverkoston yhdessä perheen kanssa. Koollekutsuja organisoi ja toimii puheenjohtajana neuvottelussa, johon osallistuvat perheenjäsenet yhdessä läheistensä kanssa. Neuvottelussa laaditaan sosiaalitoimen hyväksyttäväksi suunnitelma lapselle, nuorelle ja perheelle sopivista tukitoimista.

Verkostokonsulttitoiminnan tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman moniääninen, selkeyttä lisäävä ja voimavarakeskeinen tasavertainen vuoropuhelu lapsen/perheen ja viranomaisten välillä sekä yhdistää läheisverkostojen ja työntekijöiden verkostojen voimavaroja. Tavoitteena on myös vahvistaa ja lisätä moniammatillista verkostotyötä sekä suunnitella konkreettisia tukitoimia perheen arjessa selviytymiseen. Verkostopalaveria ja ennakointidialogia ohjaa ulkopuolinen verkostokonsultti; jonka tehtävänä on huolehtia palaverin etenemisestä ja varmistaa kaikkien osapuolien tasapuolinen kuuleminen. Ennakointidialogissa on selkeä rakenne ja tavoite, jokainen puhuu omasta näkökulmastaan. Lopputuloksena on suunnitelma, johon kaikki voivat sitoutua. Perheen/asiakkaan arki ja tuen tarve on suunnittelun pohjana.