Jäsenhuone|Työhuone

 

Säätiön historia

Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustama Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö aloitti toimintansa vuoden 2000 alussa. Säätiön tarkoituksena on edistää sairaiden ja vammaisten sekä psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa olevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä mahdollisuuksia hyvään ja tasavertaiseen elämään. Säätiön hallinnosta vastaa hallitus (puheenjohtaja ja 4-6 jäsentä) sekä johtoryhmä.

Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön toiminnan taustalla on Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuosikymmenien työ lasten ja perheiden hyvinvoinnin hyväksi. Neuvolatoiminta, kouluterveydenhuolto, perheneuvolat ja esim. kodinhoitajien koulutus ja kodeissa tehtävä työ ovat alun perin olleet liiton toimintaa. Lastenlinnat sekä Helsingissä että Kuopiossa ovat olleet MLL:n perustamia ja ylläpitämiä. Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö jatkaa luontevasti tätä perinnettä.

Säätiön toimintayksiköt ovat Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus Yläneellä (perustettu vuonna 1994) sekä vuonna 2004 ja 2005 säätiöön liittyneet ammatilliset Uudenmaan ja Kymen perhepalvelut.

Tänä päivänä säätiön palveluissa painottuvat lapsi- ja perhekeskeisyys, asiakaslähtöinen, voimavarasuuntautunut työote ja vanhemmuuden tukeminen haastavissa perhe- ja kasvatustilanteissa. Lastensuojelullinen kuntoutus ja perhekuntoutuksen kehittäminen ovat säätiön ydinosaamista. Vammaisille ja pitkäaikaissairaille lapsille ja heidän perheilleen tarjotaan kuntoutuksessa mahdollisuus viimeisimpään tietoon lapsen sairaudesta tai vammasta ja sen haittoja arjessa helpottavista keinoista. Tiedon soveltaminen perheen omaan elämään ja lapsen mahdollisimman hyvää kasvua ja kehitystä tukemaan on säätiön keskeinen ja jatkuva sisällöllinen kehittämishaaste ja palvelun ydin.

Säätiön palveluja käyttää vuosittain noin  700 perhettä. Kuntoutus- ja kurssivuorokausia kertyy yli 17 000, päiväkuntoutusta noin 360 päivää ja kotikäyntejä ja verkostotapaamisia lähes 2 200 vuosittain. Perhepalvelut tuottavat vuodessa noin 15 000 hoitotuntia.

Koulutus- ja työnohjauspäiviä lasten ja perheiden parissa työskenteleville ammattihenkilöille kertyy noin 2 000.